Suomessa on noin 10 000 – 12 000 romania. Romanit muodostavat etnisen kansanryhmän
jonka kulttuuri eroaa valtaväestön tavoista. Lukutaito on monella romanilla edelleen
heikohkoa (Weiste-Paakkanen, Martelin, Koponen, Koskinen & Linnanmäki.)
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 tekemä Romanipoliittinen
ohjelma pyrkii edistämään romanien hyvinvointia ja osallisuutta edistämällä ja
tehostamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentamista romaniväestölle
(Haavisto, Friman-Korpela & Syrjä 2009).
On tärkeää
huomioida, että vaikka tässä puhun
romanien lukutaidosta yleensä, Suomessa on nopeasti kasvava joukko hyvin
pitkälle koulutettuja romaneja, joihin tässä tehtävässä esitetyt väittämät
eivät mitenkään päde.
Syitä romaniväestön
haasteille e-osaamisessa
E- palveluiden osaamisen suurin haaste on romanien heikompi yleislukutaito.
Romanit aloittivat säännöllisen koulunkäynnin vasta 1970 luvulla. Aiemmin
esteenä oli nähty kiertelevä elämäntapa, nykyään romanilasten haasteena voivat olla poissaolot, romanilasten
kiusaaminen sekä valtaväestöä heppoisemmat perusteet erityisluokille
siirtämisestä (Romanit.fi.)
Koska joillakin henkilöillä on suuria haasteita – varsinkin heillä jotka
sosiaalipalveluja runsaasti tarvitsevat – selviytyä jo paperikaavakkeidenkin
käytöstä, tarvittaisiin tutkimusta siitä miten romaneja voidaan tukea
e-palveluiden käyttöön otossa, ja miten kouluttaa sosiaalialan työntekijöitä
kohtaamaan romaneja työssään. Romanit ovat taitavia tulkitsemaan eleitä ja
vivahteita, ja osittain myös tämän vuoksi toivovat henkilökohtaisia kohtaamisia
mieluummin kuin verkkokohtaamisia. Henkilökohtaisessa kanssakäymisessä on myös
helpompaa välittömästi arvioida, onko kommunikaatio oikein ymmärretty (Vast
vastensa, opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille
2007.)
Romanien
kulttuurille ominaiset häveliäisyyssäännöt
Romanit käyttäytyvät äärimmäisen kunnioittavasti vanhempia ihmisiä
kohtaan, kodin puhtautta arvotetaan korkealle ja kaikki vähänkään
seksuaalisuuteen liittyvä (myös esimerkiksi wc-käynnit ja synnytykseen tai
vauvanhoitoon liittyvät asiat) ovat seikkoja joista ei vanhempien henkilöiden
kanssa voi puhua ollenkaan, eivätkä ne voi myöskään vanhempien ollessa paikalla
näkyä. Tässä tulee eteen ongelma; miten voi nuorempi romani auttaa vanhempaa
esimerkiksi arkaluonteisia asioita kyselevän e-kaavakkeen käytössä? Tilanteissa
päästään luovimalla eteenpäin, vaikean aiheen tullessa eteen jompikumpi
täyttäjistä vuorollaan poistuu näytön äärestä ja toinen jatkaa e-asioimista.
Täysin haasteetonta tällainen toiminta ei ole, miten voidaan varmistaa, että
esimerkiksi jokin oleellinen terveydentilaan liittyvä tieto on kirjattu oikein,
jos siitä ei voida yhdessä keskustella?
Ehdotuksia romanien osallisuuden parantamiselle
e-palveluiden käytön omaksumisen kautta
Romaniväestö tarvitsee lisää koulutusta, ja vielä lisää asennetyötä
koulutuksen arvon ymmärtämiseksi.
Kuvakkeiden käyttö helpottaisi e-palveluiden käyttöä selvästi. Kuvakkeiden
olisi hyvä olla myös riittävän
suurikokoisia, koska näytön zoomaus ei monelta varsinkaan vanhemmalta
henkilöltä onnistu. Selkokieliset, viranomaiskieltä välttävät, suurikuvakkeiset
sivut, joissa päästään eteenpäin näyttöä vierittämällä olisivat parasta
iäkkäämpien ihmisten käyttöön.
Myös sosiaalityöntekijät ja muut romaneja työssään kohtaavat henkilöt
tarvitsevat koulutusta siitä miten juuri romaneja voidaan tukea parempaan
osallisuuteen. Nykyajan yhteiskunnassa tämä tarkoittaa myös e-palveluiden
käyttöä.
Lähteet
Haavisto,
Friman-Korpela & Syrjä 2009, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Romanipoliittinen ohjelma, viitattu15.5.2016 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112356/URN%3aNBN%3afi-fe201504225296.pdf?sequence=1
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
Romanien osallisuutta ja hyvinvointia tutkiva ROOSA-hanke. Viitattu 12.6.2016.
Baltzar
Leif, Suomen Romanifoorumin (Suomen romanijärjestöjen keskusliitto) puheenjohtajan
henkilökohtainen tiedonanto, haastateltu 20.6.2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti