Suomen romanien haasteita e-palveluiden käyttäjinä

     

Suomessa on noin 10 000 – 12 000 romania. Romanit muodostavat etnisen kansanryhmän jonka kulttuuri eroaa valtaväestön tavoista.  Lukutaito on monella romanilla edelleen heikohkoa (Weiste-Paakkanen, Martelin, Koponen, Koskinen & Linnanmäki.)

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 tekemä Romanipoliittinen ohjelma pyrkii edistämään romanien hyvinvointia ja osallisuutta edistämällä ja tehostamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdentamista romaniväestölle (Haavisto, Friman-Korpela & Syrjä 2009).

On tärkeää huomioida, että vaikka tässä  puhun romanien lukutaidosta yleensä, Suomessa on nopeasti kasvava joukko hyvin pitkälle koulutettuja romaneja, joihin tässä tehtävässä esitetyt väittämät eivät mitenkään päde.

Syitä romaniväestön haasteille e-osaamisessa

E- palveluiden osaamisen suurin haaste on romanien heikompi yleislukutaito. Romanit aloittivat säännöllisen koulunkäynnin vasta 1970 luvulla. Aiemmin esteenä oli nähty kiertelevä elämäntapa, nykyään romanilasten haasteena  voivat olla poissaolot, romanilasten kiusaaminen sekä valtaväestöä heppoisemmat perusteet erityisluokille siirtämisestä (Romanit.fi.)

Koska joillakin henkilöillä on suuria haasteita – varsinkin heillä jotka sosiaalipalveluja runsaasti tarvitsevat – selviytyä jo paperikaavakkeidenkin käytöstä, tarvittaisiin tutkimusta siitä miten romaneja voidaan tukea e-palveluiden käyttöön otossa, ja miten kouluttaa sosiaalialan työntekijöitä kohtaamaan romaneja työssään. Romanit ovat taitavia tulkitsemaan eleitä ja vivahteita, ja osittain myös tämän vuoksi toivovat henkilökohtaisia kohtaamisia mieluummin kuin verkkokohtaamisia. Henkilökohtaisessa kanssakäymisessä on myös helpompaa välittömästi arvioida, onko kommunikaatio oikein ymmärretty (Vast vastensa, opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille 2007.)

Romanien kulttuurille ominaiset häveliäisyyssäännöt

Romanit käyttäytyvät äärimmäisen kunnioittavasti vanhempia ihmisiä kohtaan, kodin puhtautta arvotetaan korkealle ja kaikki vähänkään seksuaalisuuteen liittyvä (myös esimerkiksi wc-käynnit ja synnytykseen tai vauvanhoitoon liittyvät asiat) ovat seikkoja joista ei vanhempien henkilöiden kanssa voi puhua ollenkaan, eivätkä ne voi myöskään vanhempien ollessa paikalla näkyä. Tässä tulee eteen ongelma; miten voi nuorempi romani auttaa vanhempaa esimerkiksi arkaluonteisia asioita kyselevän e-kaavakkeen käytössä? Tilanteissa päästään luovimalla eteenpäin, vaikean aiheen tullessa eteen jompikumpi täyttäjistä vuorollaan poistuu näytön äärestä ja toinen jatkaa e-asioimista. Täysin haasteetonta tällainen toiminta ei ole, miten voidaan varmistaa, että esimerkiksi jokin oleellinen terveydentilaan liittyvä tieto on kirjattu oikein, jos siitä ei voida yhdessä keskustella?

Ehdotuksia romanien osallisuuden parantamiselle e-palveluiden käytön omaksumisen kautta

Romaniväestö tarvitsee lisää koulutusta, ja vielä lisää asennetyötä koulutuksen arvon ymmärtämiseksi.

Kuvakkeiden käyttö helpottaisi e-palveluiden käyttöä selvästi. Kuvakkeiden olisi hyvä olla myös riittävän suurikokoisia, koska näytön zoomaus ei monelta varsinkaan vanhemmalta henkilöltä onnistu. Selkokieliset, viranomaiskieltä välttävät, suurikuvakkeiset sivut, joissa päästään eteenpäin näyttöä vierittämällä olisivat parasta iäkkäämpien ihmisten käyttöön.

Myös sosiaalityöntekijät ja muut romaneja työssään kohtaavat henkilöt tarvitsevat koulutusta siitä miten juuri romaneja voidaan tukea parempaan osallisuuteen. Nykyajan yhteiskunnassa tämä tarkoittaa myös e-palveluiden käyttöä.

        

         Lähteet
  

        Haavisto, Friman-Korpela & Syrjä 2009, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Romanipoliittinen ohjelma, viitattu15.5.2016 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112356/URN%3aNBN%3afi-fe201504225296.pdf?sequence=1

          Luttinen, Pasma, Huttu, Lieppinen, Vihtkari, Pääkkönen, Lindberg & Lindgren  2007. Vast vastensa, opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan  ammattilaisille. Viitattu 15.6.2016

         http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=739f9761-e0f7-4758-bfe5-406364fa688c&groupId=68015 

         Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Romanien osallisuutta ja hyvinvointia tutkiva  ROOSA-hanke. Viitattu 12.6.2016.

         https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/hankkeet/32100

        

         Romanit.fi, viitattu 19.6.2016

         http://www.romanit.fi/historia/suomalaisen-yhteiskunnan-murros/koulutien-kivinen-alku/ 

         Baltzar Leif, Suomen Romanifoorumin (Suomen romanijärjestöjen keskusliitto) puheenjohtajan henkilökohtainen tiedonanto, haastateltu 20.6.2016.

Ikonien mahdollisuudet ja ongelmat

- Ikonien universaliteetti on myytti

- Suunnittelussa parhaalta idealta vaikuttaisi selkokielen yhdistäminen mahdollisimman kompaktiin käyttöliittymään

- Esimerkki selkokielisistä uutisista, missä on käytetty tukena kuvia:

http://selkosanomat.fi/kuva/

- Eri kohderyhmien huomioiminen samalla kertaa; helppokäyttöisyys on jokaisen ihmisen perusoikeus

- Ikonien tueksi luotujen aputekstien merkitys myös kielenoppimisessa 

Ekapeli-Maahanmuuttaja ja peruslukutaitoa

LUKIMAT --> tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvaikeuksien oppimis- ja arviontiympäristö.

http://www.lukimat.fi/etusivu

Maahanmuuttajille tukea pohjoimaisiin aakkosiin

Ekapeli- Maahanmuuttajan pelivalikoima on laajentunut kattamaan useamman Suomen maahanmuuttajien kieliryhmän erityistarpeita suomen kielen lukemaan oppimisessa. Aiemman erityisesti venäjänkielisille maahanmuuttajalapsille suunnatun pelin rinnalle ovat tulleet versiot, jotka ottavan huomioon englannin-, arabian ja kurdinkielisten lasten suurimmat haasteet suomen kielen äänne- ja kirjoitusjärjestelmässä.

Useille maahanmuuttajille tuottavat ongelmia pohjoismaiset aakkoset Ä ja Ö, vokaali Y, useat vuokaaliyhdistelmät tavun sisällä sekä vokaalien ja konsonanttien kestoerot. Näitä seikkoja harjoitellaan painotetusti kaikissa Ekapeli-Maahanmuuttajan versioissa. Lisäksi joka versioon on sisällytetty enemmän harjoitusta niille äänteille, tavuille ja sanoille, joiden oppiminen tuottaa ongelmia juuri kyseisestä kieliryhmästä tuleville lapsille. Omankieliset puhutut ohjeet kuuluvat myös luonnollisesti Ekapeli-Maahanmuuttajan ominaisuuksiin.

http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-maahanmuuttaja

Opi Lukemaan--> esikoululainen tai lukutaidoton

Ekapeli Alku on peli esikouluikäisille ja muille lukemisen harjoitusta kaipaaville. Pelissä harjoitellaan kirjainten, tavujen ja sanojen lukemista. Jännittävissä kentissä sukelletaan meren alle, roikutaan korkeuksista ilmapalloilla, seurataan sammakon touhuja, etsitään timanttia, katsellaan tähtiä, ja samalla opitaan lukutaidon alkeita. Pelikentistä saa palkinnoksi kolikoita, joilla voi ostaa pelihahmolleen tavaroita tai peliä helpottavia kortteja.

Ekapeli on tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Ekapelistä on laadittu useita versioita. Pelit on kehitetty neuropsykologian professori Heikki Lyytisen sekä Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän toimesta.

http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-alku

Malin maaseudun "ääni-Twitter"

Mali on yksi läntisen Afrikan alikehittyneimpiä ja harvaan asutuimpia maita. Siellä internetin ja mobiiliverkkojen saatavuus ei vielä ole realistinen tavoite, varsinkaan maaseudulla. Malilaiset eivät kuitenkaan halua jäädä paitsi sosiaalisesta mediasta, joten paikalliset kansalaisaktivistit ovat kehittäneet radiokanavan välityksellä toimivan "ääni-Twitterin", jonne kansalaiset voivat soittaa ja ilmaista itseään. 
Malin Foroba Blon-niminen media ei ole perinteinen "kansanradio", jossa toimittajalla on valta valita soittajat, vaan demokraattisempi kansalaisjournalismin muoto. Tällä hetkellä projekti on vain neljän paikallisen radioaseman yhteistyötä, mutta toimittajien haaveena on aikaansaada afrikkalaisten radioasemien laajempi verkosto. 

Lähteet: 

https://www.youtube.com/watch?v=zzWpZz3guuI

http://w4ra.org/foroba-blon-community-radio-in-africa-and-the-web/

Pasquier, Martin 2014. "How vocal apps are reaching illiterate populations in emerging markets", Memeburn, http://www.adlip.com/africa/how-vocal-apps-are-reaching-illiterate-populations-in-emerging-markets/

Asumisen palvelut

Asumisen palveluissa pioneeritoimijana on ollut Pakolaisapu ry, joka on tuottanut kuvallisia asumiseen liittyviä ohjeita jo vuodesta 2006. Samalla Kotilo-projektissa koulutettiin naapuruussovittelijoita isojen kaupunkien vuokrataloyhtiöihin. Pakolaisavun materiaalit ovat julkisessa jaossa, ja vaikka ne eivät ole interaktiivisia sovelluksia, niiden pohjalta olisi helppo kehitellä sellaisia. Esimerkiksi jätteiden lajittelun ohjeet tulisi monikulttuurisessa taloyhtiössä olla aina kuvallisessa muodossa.
Asumisen palvelut ovat siinä mielessä "helppoja", että niissä harvemmin käsitellään asiakkaiden yksityisiä tietoja. Asumisen ongelmat ovat usein teknisiä ongelmia, joihin löytyy nopeita, käytännöllisiä ratkaisuja. Mika Artesola (2012) ehdottaa taloyhtiöiden käyttöön kuvallista vikailmoituslomaketta, josta voi olla apua sekä asukkaille että huoltomiehille. Tällaisen lomakkeen muuttaminen e-sovellukseksi ei vaikuta kovin monimutkaiselta.

Lähteet:
Artesola, Mika 2012. Monikulttuurisuus taloyhtiössä. Kiinteistöalan kustannus, Helsinki.

Suomen Pakolaisapu, Kotilo-projektin materiaalit 2006-2013.

Verboise TM - terveysvalistusta Kambodzhassa

"En ollut kuullut tästä systeemistä aiemmin, mutta kätilö selitti minulle, että se levittää meille terveyteen liittyvää tietoa. Annoin hänen liittää puhelimeni systeemiin, koska haluan oppia kunnon ravinnosta, siitä, mitkä ruoat haittaavat terveyttäni ja vauvan hyvästä hoidosta."

Sreymuoy, kahden lapsen äiti, Kambodzha

Kambodzhassa on suuret alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa, ja erityisesti maaseudun naiset ovat haavoittuvassa asemassa johtuen pitkistä matkoista sairaaloihin ja matalasta koulutustasosta tai sen puutteesta. Myös luku- ja kirjoitustaitoisilla voi olla vaikeuksia ymmärtää khmerin kielen kirjoitusasua, sillä murre-erot ovat suuret. Khmer on verrattaen nuori kieli kirjallisessa muodossa, eikä sen sanastoa ole vielä kehitetty pitkälle modernin tietoyhteiskunnan tarpeisiin.
Phnom Phehnissä sijaitsevassa innovaatiolaboratorio inSTEDD:issä on kehitetty puhesovellus nimeltä Verboise TM, joka auttaa asiakasta luomaan oman interaktiivisen äänisysteeminsä mobiililaitteeseen millä kielellä tahansa. Sovellusta on käytetty onnistuneesti esimerkiksi terveyskeskusten ajanvarauksessa ja äitiysneuvolatoiminnassa. Sovellukseen on oltu tyytyväisiä, sillä se tunnistaa murre-eroja hyvin.

Tsekkiläinen ansalaisjärjestö People in Need on kehittänyt e-neuvolatoimintaa Verboisea hyväksikäyttäen vuodesta 2013 asti. Projektin alkuvaiheessa vasta synnyttäneet äidit saivat terveysaiheisia viestejä vauvan ensimmäisen 28 elinpäivän aikana. Koska projekti osoittautui hyödylliseksi, sitä on laajennettu ja nyt asiakkaat tulevat saamaan viestejä lapsen kolmanteen syntymäpäivään saakka.
Esimerkiksi lapsen terveydelle haitallisista perinnelääketieteen käytännöistä on tiedotettu, samoin kuin alkoholin käytön riskeistä raskauden ja pikkulapsivaiheen aikana. Äidit ovat oppineet tunnistamaan vauvoissaan vakavan terveysriskin merkkejä, ja käynnit terveyskeskuksissa ovat lisääntyneet 2,6-kertaisiksi alkutilanteesta. Esimerkki näyttääkin, että tehokas e-neuvonta johtaa lisääntyneisiin kasvottaisiin terveyskeskuskäynteihin, eli palvelua ei ole suunniteltu korvaamaan ihmiskontaktia. 
Kambodzhassa e-neuvontaa pidetään mahdollisuuksien ikkunana, jonka kautta perheiden elämänlaatu voi parantua huomattavasti ja jonka kautta myös pyritään ennaltaehkäisemään köyhyyden periytymistä tuleviin sukupolviin.

Lähteet: 

http://instedd.org/

https://www.clovekvtisni.cz/en/humanitary-aid/country/cambodia

Luku- ja kirjoitustaidottomat e-yhteiskunnassa

Suomessa asuvista luku- ja kirjoitustaidottomista aikuisista valtaosa on kehitysmaista tulevia maahanmuuttajia, joilla ei ole lainkaan koulutustaustaa. Tämän lisäksi heitä on jonkun verran kehitysvammaisissa, tosin valtaosa esim. Downin syndroomasta kärsivistä osaa näinä päivinä lukea. Jos kantaväestön luku-ja kirjoitustaidottomuus on jotain promillen luokkaa, maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidottomuutta ei ole onnistuttu luotettavasti tilastoimaan. 

Varovaisia arvioita väestön määrästä voidaan tehdä tutkimalla eri muuttajaryhmien koulutustaustaa ja kielikursseille osallistuneiden taustoja. Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella arvioitiin, että maahan tuli vuosittain n. 600 aikuista maahanmuuttajaa, joiden oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaito oli puutteellinen (Nissilä 2009, 17). Lisäksi vuonna 2012 arvioitiin, että somalitaustaisista aikuisista maahanmuuttajista kouluttamattomia olisi 24,8% ja kurdeista 13,2% (Castaneda 2012). Kaikki kouluttamattomat eivät ole luku- ja kirjoitustaidottomia, mutta heillä voidaan olettaa olevan taitoon liittyviä haasteita. Moni saattaa myös olla ns. sekundaarisesti lukutaidoton, eli ei osaa lukea länsimaisin kirjaimin. Luku- ja kirjoitustaidottomuus on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja vanhemmalla väestöllä sitä esiintyy eniten. 

Luku- ja kirjoitustaidottomia koulutetaan heille räätälöidyillä te-palveluiden rahoittamilla erityiskursseilla aikuiskoulutuskeskuksissa, joissa myös esiintyy maan paras alan pedagoginen ammattiosaaminen (ks. esim. Amiedu, TAKK). Koulutus on intensiivisempää ja kalliimpaa kuin normaali suomen kielen koulutus, mutta siihen panostamalla yhteiskunta ennaltaehkäisee monia tulevia ongelmia, erityisesti syrjäytymistä. Varsinkin nuoremmilla kursseille osallistujilla jatkokoulutukseen pääsy ja työllistyminen on todennäköistä, kun taas vanhemmille opiskelijoille lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on kansalaisoikeus. Kursseilla käytetään usein tietotekniikkaa hyväksi aivan alusta alkaen, mikä on kiinnostavaa yhteiskuntaan integroinnin näkökulmasta. (Opetushallitus 2006.)

Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien kohtaamisen haasteeseen on herätty Suomessa verkkaisesti, vaikka ongelma on esiintynyt maassa jo 90-luvun alusta saakka. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on ammattilaisilta usein kestänyt pitkään huomata asiakkaan ongelma, sillä monet ovat myös taitavia piilottamaan taidon puutteensa. Ongelma havaitaan usein siinä vaiheessa, kun asiakkaan on allekirjoitettava joku lomake. 

Luku- ja kirjoitustaidottomuuden ilmiöön liittyy usein myös numeerista lukutaidottomuutta. Henkilö saattaa selvitä päivittäisistä kauppa-asioistaan, mutta suurempien rahasummien hahmottaminen voi olla vaikeaa. 

Moni luku- ja kirjoitustaidoton käyttää sukunsa ja lähipiirinsä apua viranomaisasioissa ja pankkipalveluissa. Monien maahanmuuttajaryhmien kulttuuri on yhteisöllisempää kuin suomalaisten, eikä avun pyytämiseen liity häpeää. Silti yhteiskunta odottaa aikuisilta jäseniltään tiettyjä perustaitoja, joiden kautta yksilö saa myös itsevarmuutta ja itsekunnioitusta. Pankkikortin käyttö, tunnuslukujen muistaminen, oman nimikirjoituksen osaaminen ja muut arjen perusasiat saavat ihmisen kokemaan itsensä joukkoon kuuluvaksi, arjen kansalaiseksi. (Hirsiaho ja Vuori 2012, Pöyhönen ym. 2010.)

Luku- ja kirjoitustaidottomuus sulkee yksilön usein pois aikuisuuden määrittelystä. Häntä saatetaan pitää vajaakuntoisena, toimintakyvyttömänä ja häneen saattaa kohdistua holhoavia asenteita. Poliittisesti kysymys on nyky-yhteiskunnassa arkaluontoinen siksikin, että ns. maahanmuuttokriittinen kansanosa ei halua maahan lisää työmarkkinoille osallistumattomia elätettäviä. 

Suomessa on pyrkimyksenä opettaa luku-ja kirjoitustaito kaikille kotoutumistoimenpiteisiin oikeutetuille maahanmuuttajille, mutta tavoite ei aina toteudu, johtuen ihmisten elämäntilanteista, traumataustoista tai oppimisvaikeuksista. Moni oppii lukemaan auttavasti, mutta auttavalla lukutaidolla ei yleensä selviä vaativimmista yhteiskunnan palveluista. Tämän lisäksi on ryhmiä, joiden luku- ja kirjoitustaidottomuus saattaa jäädä huomaamatta. Näitä ovat esimerkiksi avioliiton suomalaisen kanssa solmineet ja eläkeiässä maahan tulleet, joiden osallistuminen kielikoulutukseen riippuu yleensä yksilön omasta aktiivisuudesta. Kansalaisjärjstöjen asema kouluttajana korostuu varsinkin kotiäitien ja senioriväestön kohdalla, ja esimerkiksi Zonta Ry. on ollut pioneeritoimija naisten lukutaidon edistäjänä Luetaan yhdessä-projektin kautta. 

Luku-ja kirjoitustaidoton maahanmuuttaja on erityisen haavoittuvassa asemassa, jos hän on tullut maahan yksin ja/tai asuu yksin. Jos hän on esimerkiksi riippuvainen raha-asioiden hoidossa vain harvemmin tavattavissa sosiaalityöntekijästä, tällöin hän saattaa kohdata arjessaan ylitsepääsemättömiä ongelmia. Esimerkiksi huonosti suomea puhuvan asiakkaan pankkiasioiden hoitaminen tiskillä on vaivalloista ja kallista. Luku-ja kirjoitustaidottomien erityispalveluja siis tarvitaan, ainakin joidenkin arjen perustoimintojen saralla. 

Lähteet:
Castaneda, Anu ym. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Helsinki.

Hirsiaho, Anu ja Jaana Vuori 2012. "Stories of Alphabetisation, Stories of Everyday Citizenship." Nordic Journal of Migration Research 2|3, 1-11. 

Nissilä, L 2009. "Maahanmuuttajien koulutus Suomessa", teoksessa L. Nissilä ym. (toim.) Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opetushallitus,Helsinki.

Opetushallitus 2006. Luku-ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus. Opetushallitus, Helsinki.

Pöyhönen, Sari ym. 2010. Osallisena Suomessa. Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Tammelin-Laine, Taina 2011. "Aikuisten luku-ja kirjoitustaidottomuus Suomessa". Kielikoulutuspolitiikan verkosto, http://www.kieliverkosto.fi/article/aikuisten-luku-ja-kirjoitustaidottomuus-suomessa/